24.7. UB - Teltta siella jossakin

Lahto kaupungista oli helpotus, mukava paasta taas tien paalle. Ensiksi taytyi sain suorittaa pieni "enskaosuus", kun Guest Housen piha oli kaivettu auki ja pyorat sai pois tallista vain osin multakasoja ylittaen.

Ulosmenotie loytyi helposti, mutta sitten meni yksi risteys harhaan kun kartta oli hieman epaselva. Sateen uhatessa emme lahteneet oikaisemaan "mongolialaiseen" tyyliin vaan palasimme takaisin ja otimme oikean risteyksen.

Tien varrelle sattui aidan patka,jonka tolpilla istui vierekkain kymmenia kotkia tai suuria haukkoja. Pieni sadekuuro iski kimppuun.

Noin 30 kilometrin jalkeen loppui asfaltti ja sita ei ole enaa sitten nahty, paitsi patkia kaupungeissa. Vauhti tippui n. 60 km/h, vahan kovempaa olisi voinut menna, mutta pakko saastaa pyoria.

Ajoimme n. 140km ja aloimme katsoa telttapaikkaa. Tien sivussa oli ger, jonka edessa joukko moottoripyoria, osa nayttaen japanilaisilta tai lansimaisilta, ja miehia viittoilemassa, etta tulkaa tanne. Kaannyin miesten luo ja yritin vilkuttaa Malinille, joka ajoi edella, mutta han ei nahnyt -No, kylla kohta huomaa, aattelin. Miehet olivatkin kaikki paikallisia paimenia ja lansipyorilta vaikuttaneet pyorat kiinalaisia apsikopioita. Tarjolle tuli heti kippo jotenkin kasiteltya tamman maitoa, jolla ensin kastettiin pyoran eturengas ja sitten tarjottiin huikkaa. Maistui hieman happamalta, mutta ihan juotavaa. Sitten Malinkin ilmestyi paikalle ja tarjosin kippoa hanelle.

Tarjolla olisi ollut yosija ja vodkaillallinen, mutta totesimme etta lienee viisainta jatkaa. Gerissa asusti miehia kymmenkunta ja yksi nainen, joka teki suuressa muovisaavissa samaa maitoherkkua.

Ajoimme viela kymmenisen kilometria, kaansimme tielta ylos rinteeseen ja loimme teltat pystyyn. Pressulla levaten nautimme oluet ja katselimme tahtien syttymista Mongolian taivaalle, olo oli mita parhain.

Back 30.07.2006.

Linkkejä