27.7. Teltta - Tsagaan Suvarga

Yo oli lammin. Pian matka kohti todellista autiomaata alkoi. Tie oli aluksi hyva ja ajouran - tai ajon urien ulkopuolella - saattoi valita miten halusi. Tama maa on todellinen endurorata! Gobi oli vihrea ja vihreyden syyksi tuli tunnistettua jonkin sortin ruohosipuli, jota kasvoi aivan kuten ruoho Suomessa. Sateiden jaljet nakyivat selvasti ja edellisyon myrsky oli selvasti ollut todella kova paikka paikoin. Kameleita nakyi siella taalla ja yllattaen vastaan tuli myos MN Mobicomin linkkiasema, jonne pysahdyimme hetkeksi viihdyttamaan yksinaista asentajaa. Sitten patka hiekkaeramaata.

Laskeuduimme hieman ylevammalta maalta Tsigt-Ovoon syomaan ja tankkaamaan. Kahvila-hotellista loytyi englantia puhuva nainen, joka mainitsi nayttavan nakoisista kallioista nimelta Tsagaan Suvarga. Koska tanne tultiin katsomaan myos nahtavyyksia, paatimme poiketa paikalle, vaikka se merkitsi paluuta takaisin pain n. 40km. Kylan huoltoasema oli ehka n. 50 m levean jokiuoman takana, joka ilmeisesti osin oli syntynyt eilisen myrskyissa, nyt kuiva, mutta taynna pehmeaa hiekkaa. Ylitys meni hyvin, Malin jarjesti hieman hupia paikallisille uravalinnallaan.

Tie Tsagaan Suvargaan loytyi kysyen toistuvasti suuntaa, parempikin reitti varmaan olisi ollut, mutta tama oli ainakin mielenkiintoinen. Valilla mutaa, kuivunutta mutaa, kallioita ja sadeuria. Olo oli aika yksinainen, ketaan ei nakynyt, onneksi parit moottoripyoran jaljet maassa kertoivat, etta joku toinenkin oli taalla ajanut. Pian yksi kuski loytyikin, Salman nimeltaan, jonka vanha ISH oli hyytynyt kamelinlantakuormassaan. Mies toivoi kyytia, mutta selitimme ettei oikein mahdu ja piirtaen saimme selvitettya, etta voimme vieda sanan miehen gerille 3km paahan - kuten teimme. Paikalta loytyi pari geria, maasturi, satelliittiantenni ja aurinkopanelit joten heilla asiat olivat ilmeisesti kunnossa. Lahistolla oli myos etsimamme kallio. Pysahdyimme ensimmaiseen tourist campin nakoiseen ger-kylaan ja kysyimme yosijaa. Sellainen loytyisi 5000T /hlo hintaan ja paatimme jaada tanne yoksi. Paikalla oli kuulemma myos korealainen ja ranskalainen turistiseurue. Riisuimme pyorista pakaasit ja ajoimme n. 4km paassa olevalle kalliolle. Oli mahtavaa ajaa ilman ylimaaraista kuormaa ja pollet uhkuivat menohaluja. Kalliota olivat kuin toispuoleinen miniatyyri osasta Grand Canyonia, kauniita eroosion kuluttamia kallioita ja kumpuja, jotka olisivat kylla olleet parhaimmillaan aamuauringossa, mutta hienot nainkin. Kallion huipulta nakyi myos varsinainen Tourist Camp, jonne olimme olleet matkalla, mutta "jaaneet matkalle". No, paasimme ainakin reilusti halvemmalla.

Leiriin palattuamme myos korealaiset ja ranskalaiset olivat heranneet. He olivat valmismatkalla ja hieman epatietoisia siita missa olivat ja minne olivat matkalla, autoissa - venalaisvalmisteiset 4-vetominibussit - olivat kuitenkin kuulemma mukava matkustusvaline. Korealaiset olivat reissaat paljon yhdessa ja mielenkiintoisella periaatteella - vain silkkitien maita. Nahty oli jo Afganistan, Pakistan ja monet pienemmat "stanit" noiden lisaksi.

Ostimme yhden oluen ranskalaisilta ja nautimme taas mahtavasta tahtitaivaasta. Gerin sankyja piti hieman parantaa, vanhat hetekat harvalla tukilaudoituksella. Itse laitoin ilmapatjan, Malin poisti laudat ja nukkui kuopassa. Ger oli kivasti koristeltu katosta roikkuvalla kuivalihalla. Uni kuitenkin maistui.

Back 30.07.2006.

Linkkejä